Kirkkaankeltaisella maalla

Tein äskettäin päiväretken Keiteleen Kangasjärvelle. Paikalla toimi 80-luvulla Outokummun kupari-sinkkikaivos. Kaivosalueeksi paikan tunnisti vahvasta rikinkatkusta, mutta mitään kylttejä tai suoja-aitoja alueella ei ollut, kuin koko paikka olisi vain unohdettu sinne.

Jälkityöthän jäivät vanhan ajan hengessä vähäisiksi. Vedellä täyttynyt avolouhos toimii erinäisten happojen ja metallien liotusaltaana. Tätä vettä taas päätyy lähiympäristöön, eikä joitain raskasmetalleja, kuten kadmiumia, ole tietävästi siitä edes kartoitettu. Lisäksi koko kauheus on vettä suotavalla moreenimaalla – Pohjaveden kunnostakaan ei löydy selvitystietoa.

Kävelin kirkkaankeltaisella maalla. Sivukivikasaa peittivät villieläinten jätökset, mikä herätti huolta alueen luonnonkappaleiden terveydestä. En ole yksin huoleni kanssa. ELY-keskukset selvittävät parhaillaan suljettujen tai hylättyjen kaivosalueiden kunnostustarpeita. Syynissä ovat alueet, joista voi koitua ”vakavaa haittaa ympäristölle, tai joista voi aiheutua lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä vakava uhka ihmisten terveydelle tai ympäristölle.”

Kangasjärven kaivoskin on tuossa selvityksessä.

Uusi kaivoslakikin on nyt työn alla. Nykylaki ei suo kunnille riittäviä oikeuksia vaikuttaa kaivostoimintaan. Toivon tähän hartaasti muutosta. Mitä näihin vanhempiin tapauksiin tulee, niin mielestäni kaivosyhtiöt on saatava vastuuseen; Myrkkyjähän valuu Kangasjärven ympäristöön tälläkin hetkellä, ja se on Outokummun vika.

Ollaan hereillä. Huoli yhteisestä ympäristöstä on yhteinen.

Lauri Kaunisaho

Ylä-Savon Vihreiden sihteeri, kuntavaaliehdokas (vihr.)

Keitele