Puheeni Keiteleen vaalitorilla 12.6.2021

Huomenna se koittaa. Kuntavaalit.

Töitä tämän homman eteen on tullut tehtyä. Kampanjani virallinen aloitus oli viime vuoden huhtikuussa, mutta starttivideo, kampanjalogo ja ohjelmaluonnos olivat valmistelussa jo talvella.

Jossain määrin voisi siis sanoa, että olen ollut kampanjamoodissa yli puolitoista vuotta.

Joku voi ihmetellä, miksi tein näin paljon töitä joidenkin kuntavaalien takia. Eikös ne kampanjat ole aina olleet vähän yksinkertaisempia?

No, ovathan ne. Ja ehkä siihen kiteytyy yksi ongelma. Se ongelma, ettei aiemmat päättäjämme ole tarjonneet kunnollisia visioita tai konkreettisia kampanjalupauksia, vaikka ovatkin olleet ehdolla valtuustoon. Siis kuntamme ylimpää päätäntävaltaa omaavaan paikkaan.

Ehkä valtuustolta puuttuu tietynlainen glorifioitu arvostus, jota esimerkiksi Eduskunnalle aina suodaan, mutta ei se ole yhtään sen turhempi paikka. Siellä päätetään meidän yhteisistä asioistamme, ja seistään miljoonien eurojen kirstunvartijoina. Tärkeää minusta. Siksi minua välillä harmittaakin katsella, miten jotkut konkarit suhtautuvat näihin vaaleihin.

Yksikin keskustalainen totesi, ettei hän mainosta itseään ennen vaaleja, sillä tärkeintä on, mitä tapahtuu vaalien välissä. No joo, onhan se tärkeää, mutta mitä hittoa sinä sitten aiot tehdä? Miten tällaista ehdokasta uskaltaa äänestää? Ei näin.

Arvot ovat ehdokkaan ajattelun kulmakiviä. Itselläni on monta mielenkiinnon kohdetta, mutta olen tiivistänyt ne kolmen yy:n yläteemoihin: Yhteistyö, ymmärrys ja ympäristö.

Yhteistyöllä tarkoitan ehkä sitä, että Keitele-henki on määriteltävä uudelleen. Kummisetien aikana menestyvä teollisuuskuntamme rakennettiin monipuolueyhteistyöllä, mutta siitä ajasta on enää muistot kädessä. Keskustalainen ylivalta on ajanut kuntaamme kuihtumisen tielle, ja se näkyy sekä väkiluvussa, viihtyisyydessä että palveluverkossa. Jos tuo puolue, entinen Maalaisliitto, olisi voinut pelastaa maaseudun yksin, se olisi kyllä ylivoimallaan tehnyt niin. Se ei ole.

Tarvitaan vaihtoehtoja, ja ainoastaan enemmistövallan murruttua kaikki puolueet voivat alkaa tarjota niitä tasavertaisina – Siis uudenlaista yhteistyötä. Pieni esimerkki tästä on tämä vaalitorimme, arvoeroista huolimatta yhteistuumin järjestetty.

Toinen teemani on ymmärrys. Sillä tarkoitan sitä, että jotta päätökset olisivat mahdollisimman hyviä, niin niiden on oltava kaikkien tiedossa. Myös kuntalaiset voivat tällöin osallistua yhteiseen tekemiseen paremmin. Ymmärrystä edistävät esimerkiksi valtuustokokousten livestriimaukset kunnan nettisivuille, avoin demokratiapalvelu, josta kuntalaiset voivat seurata aloitteita sekä selkeämpi viestintä.

Eräs nainen valitteli minulle aiemmin esimerkiksi kunnan nettisivujen monimutkaisuutta, ja olen itsekin saanut pari päänsärkyä siitä, kuinka vaikeaa voi olla löytää oikeiden ihmisten yhteystiedot. Kehitettävää riittää jo nettisivuissa.

Viimeinen yläteemani, ympäristö, on itselleni kovin rakas asia. Partiolaisena ja eräkävijän poikana luonto ovat tulleet itselleni tutuiksi. Luonto ohjaa myös uravalintaani, pääsin äskettäin sisään metsätalouskouluun. Nykypäivänä siellä tutkiskellaan paljonkin kestävää metsänkäyttöä, ja juuri näissä kestävyysasioissa myös meidän kunnallamme olisi jotain opittavaa.

En ole tyytyväinen Keiteleen ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan. Aika näkymätöntä se on ollut, mutta toki moni ei edes ymmärrä, mitä ilmasto- ja ympäristöpolitiikka kuntatasolla ylipäätään on. No, se on ylikunnallisia yhteistyöverkostoja, parempia lataus- ja kaasutankkausasemia ekotietoisille autoilijoille sekä uusia suojelualueita, joiden lomassa kelpaa retkeillä vaikka turistinkin.

Se on sitä, että kunnan omistamia, siis meidän yhteisiä metsiä hoidetaan ympäristöystävällisesti, ja että kasvisruokaa olisi tarjolla hieman useamminkin laitos- ja kouluruokailussa.

Ei nämä asiat ole elämää suurempia, vaikka jotkut niillä pelotelleekin. Minusta kuntamme on korkea aika ottaa uranuurtajuuden asema myös tässä asiassa, sillä olemme perinteisesti menneet aina sieltä, mistä rima on matalin. Se ei ole oikea tie. Keiteleen kannattaa olla kokoaan suurempi paikkakunta, monessakin asiassa.

Näiden ajatusten esilletuonti ei ole aina ollut helppoa. Olen nuorena ehdokkaana saanut ihan jonkun verran kuittailua, milloin höpöttelyä viherkommunismista ja milloin ikäsyrjivää vähättelyä valtapuolueen nimekkäältä ehdokkaalta, mutta nämä vastoinkäymiset eivät ole onneksi lannistaneet minua.

Se, että joku ottaa tehtäväkseen lannistaa nuorta tyyppiä, on toisaalta myös hyvä merkki. Se kertoo, että tämä tyyppi on tarjonnut jotain uutta ja erilaista. Muutosvastarintaisia öyhöttäjiä uudet ja erilaiset asiat saatavat säikäyttää, mutta me tarvitsemme kuntana tuoretta ajattelua, mikäli mielimme menestyä myös tulevaisuudessa.

Minulta löytyy yli 30 aloiteideaa jo pelkästään kuntavaaliohjelmastani, esimerkiksi niihin voi ständilläni tutustua.

Äänestä valtuustoon nuorta verta, vihreää valoa ja uudenlaista ajattelua. Äänestä mua numerolla 29. Sun käsissäsi on Keiteleen tulevaisuus.

Lauri Kaunisaho

Kuntavaaliehdokas (vihr.)

Keitele