Sateenkaarilippua tarvitaan, koska tasa-arvo ei ole valmis

Mielipidekirjoitus sateenkaariliputuksesta ja transihmisten asemasta yhteiskunnassa. Julkaistu Karjalaisessa 31.1.2023 ja Savon Sanomissa 4.2.2023.

MIELIPIDEKIRJOITUKSETJULKAISTU LEHDESSÄ

1/31/20231 min lukea

LoppukesÀ 2021. Eka lukuvuoteni ammattikorkeassa, Joensuun metsÀinsinöörikoulussa, on juuri alkanut. PyörÀilen yliopiston ohi ja nÀen sateenkaarilipun ylÀpuolellani.

Koin yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lipun vÀreistÀ tuli kotoisa olo.

NĂ€in pride-liputuksen ensi kertaa omin silmin Joensuussa – En etelĂ€ssĂ€. Osin yllĂ€tyinkin. "Voiko ItĂ€-Suomessa oikeasti olla nĂ€in suvaitsevainen meininki?" No, tietty voi. Onhan 2020-luku, haloo.

Tein taannoin aloitteen sateenkaariliputuksesta kotikunnassani KeiteleellÀ. Halusin tuoda tuon Joensuussa kokemani voimaantumisen tunteen myös kotiyhteisöni sateenkaari-ihmisille.

Harmikseni kĂ€vi kuitenkin niin, ettĂ€ konservatiiviset voimat veivĂ€t voiton – Kunnanhallitus ei katsonut sateenkaariliputusta asialliseksi. Kuulin vanhat klassikot: "Vain Suomen lippu kuuluu kunnan salkoon" ja "PITÄÄKÖ KOHTA KAIKILLE VÄHEMMISTÖILLE LIPUTTAA?!"

Mutta sateenkaarilippuhan on kaikille. Se ei sulje pois nuoria, vanhoja, saamelaisia taikka ruotsalaisia. Sateenkaarilippua myös tarvitaan edelleen, sillÀ tasa-arvo ei ole valmis.

Seuraavan hallituksen olisi hyvÀ jatkaa tasa-arvotyötÀ. Suomeen tarvittaisiin sijaissynnytyslaki, jolla helpotettaisiin esimerkiksi miesparien perheenperustamista. Myös adoptioprosesseihin tarvitaan jouhevuutta.

Muistetaan, ettÀ sateenkaaren alle mahtuu monenlaista vÀkeÀ, transihmiset myös. HeitÀ koskeva translaki on ollut viime aikoina esillÀ. SiitÀkin konservatiiviset voimat ovat valitettavasti pelotelleet. Fakta on silti se, ettÀ Suomen vanhat kÀytÀnnöt mm. pakkosterilisaatiosta ovat loukanneet ihmisoikeuksia. Liki raamatullinen "vain mies ja nainen"-keskustelu sulkee pois mm. intersukupuoliset ja myös sen laajemman keskustelun sukupuolten moninaisuudesta.

Keskustelun, jota konservatiivit eivĂ€t halua kĂ€ydĂ€. Keskustelun, jolla yhteiskunnasta voitaisiin rakentaa ymmĂ€rtĂ€vĂ€isempi ja turvallisempi kaikille. Jos vanhollinen ajattelu voittaa, on selvÀÀ, ettĂ€ esimerkiksi nuorten joukkopako maakunnista jatkuu. Ei umpimielinen ympĂ€ristö ole houkutteleva kellekÀÀn – VĂ€hemmistöille vĂ€hiten.

Huhtikuussa sinĂ€kin voit pÀÀttÀÀ, millaista Suomea huomenna rakennetaan. Annatko ÀÀnesi umpimieliselle vai edistykselliselle ehdokkaalle – SillĂ€ on suuri merkitys.

Lauri Kaunisaho

kunnanvaltuutettu, valtuuston II vpj., eduskuntavaaliehdokas (vihr.)

Keitele/Joensuu