Kulttuurihyvinvointia ei saa aliarvioida

Paikallislehteä ja kuntaviestintää seuranneet ovat saaneet hiljan lukea piristäviä uutisia yhteisötaiteesta. Keiteleellä ja Pielavedellä on tulkittu runoja ja tarinoita maalauksilla sähkökaappeihin!

Yhteisötaide tuo kulttuuria kuntakuvaan iloisella ja näkyvällä tavalla. Yleensä osallistumiseen on matala kynnys ja teokset parantavat viihtyisyyttä vuosiksi eteenpäin. Sähkökaappi on oiva esimerkki urbaanista rakennelmasta, jonka olemus on muuten huomaamaton, mutta jota stailaamalla voidaan luoda vau-elämyksiä monille.

Nähdyissä projekteissa korostui monen toimijan yhteistyö. Viestinnässä mainittiin Keitele-Seuraa, Suomen Kotiseutuliittoa, taideyhdistys Pikemaa, Savon Voimaa ja kuntien henkilöstöäkin. Nostan hattua sähkökaappeja tuunanneille ja projektin järjestäjille. Tulee sellainen olo, että tällaista haluaisi nähdä jatkossa lisääkin!

Taide, jota yhteisö tekee omilla ehdoillaan ja itseään varten – Se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, kaunistaa ympäristöä ja tukee jokaisen kulttuurihyvinvointia.

Keiteleen kuntastrategiassa mainitaan, että "meillä tehdään yhdessä ja pidetään toisistamme huolta." Silti kulttuurihyvinvointi on usein alihyödynnetty sektori kehitystyössä. Haastankin kaikki: Päättäjät, kuntalaiset ja yhdistykset, pohtimaan ideoita rakennetun ja luonnontilaisen kulttuuriympäristön kehitykseen. Kaikki talkoisiin mukaan!

Olen itse kuullut palautetta mm. Lahnasjärvien retkeilymaaston kunnosta. Muistetaan, että kaikella ympäristöllä on myös kulttuuriin nitoutuvia arvoja – Esimerkiksi hyvien retkeilyalueiden avulla lintubongarit saavat kirjalliset opit paremmin käytäntöön ja syntyy edellytyksiä vireälle harrastustoiminnalle. Kaikenlaisiin epäkohtiin puuttuessa on hyvä arvioida myös lisäpanostukset taiteeseen, elämyksiin ja harrastamiseen.

Kulttuuri on laaja käsite, mutta sen merkitystä hyvinvoinnille ei saa aliarvioida. Muuten sen voi kadottaa kokonaan.

Lauri Kaunisaho

kunnanvaltuutettu, valtuuston II vpj. (vihr.)

Keitele